Avaa ovi osaajalle

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan, mutta heidän työllistymisensä tiellä on esteitä. Eezy tuo omaa erikoisosaamistaan hankkeisiin, joilla pyritään helpottamaan heidän pääsyään suomalaiseen työelämään.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien asema Suomen työmarkkinoilla nähdään alisteiseksi ja epätasa-arvoiseksi Jyväskylän yliopistossa tammikuussa 2024 tarkastetussa yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassa. Quivine Ndomo totesi väitöstutkimuksessaan maahanmuuttajien päätyvän usein tehtäviin, jotka ovat hyvinvointivaltiossa välttämättömiä, mutta joiden sosiaalinen arvostus on vähäistä.

Eezy haluaa olla rakentamassa kestävää työelämää, jossa annetaan kaikille samat menestymisen mahdollisuudet etniseen taustaan ja syntyperään katsomatta. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on erottamaton osa Eezyn vastuullisuusohjelmaa ja eettisiä ohjeita.

Eezy on osallistunut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) vetämään ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittamaan työelämäprojektiin, jonka tavoitteena on yhdistää ulkomaiset opiskelijat alueella toimiviin yrityksiin jo opiskeluaikana työharjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta.

Pyrimme siihen, että meiltä valmistuvat kansainväliset opiskelijat voivat siirtyä työelämään sujuvasti ilman katkoksia. Opiskelija ja yritys ovat kulkeneet yhteistä työelämäpolkua ja nähneet molemmin puolin, että kumppanuudella on arvoa”, visioi projektipäällikkö Riku Happonen Xamkin Kouvolan kampukselta.

Xamkissa opiskeli vuonna 2024 noin 850 ulkomaista opiskelijaa. Jos tavoitteet toteutuvat, 2028 heitä on 2 300. Monilla heistä on jo tutkinto ja työura tehtyinä kotimaassaan.

Haasteena on saada opiskelijat ja yritykset kohtaamaan merkityksellisellä tavalla. Oppilaitosten, yritysten ja Eezyn yhteistyöllä voidaan rakentaa yhteyksiä, joissa opiskelijoiden osaaminen ja paikallisten yritysten tarpeet löytävät toisensa.

Kansainvälisiltä työnhakijoilta ei pitäisi Happosen mielestä vaatia täydellistä suomen kielen taitoa, koska maamme rajojen ulkopuolella suomea ei tarvita käytännössä ollenkaan.

”Kielikysymystä paljon olennaisempi asia on, että kansainväliset opiskelijat pystyvät antamaan yrityksillemme ymmärrystä siitä, mihin asioihin niiden kannattaisi vientiponnisteluissaan panostaa.”

Intian valtamereltä Kymenlaaksoon

Sri Lankasta kotoisin oleva Sandun Silva saapui Suomeen elokuussa 2023. Hän suorittaa Xamkissa liiketalouden BBA-tutkintoa, jossa painotetaan digitaalisuutta ja kansainvälisyyttä. Aiemmin hän on opiskellut muun muassa rahoitusalaa Cardiffin yliopistossa Walesissa ja työskennellyt 12 vuotta srilankalaisessa yksityispankissa.

Keväällä 2024 Silva sai Xamkin projektin kautta harjoittelupaikan Kouvolan Lakritsilta. Hän teki yrityksessä muun muassa uuden tuotantolinjan markkinatutkimusta, osallistui budjetin tekoon sekä laati tuotekatalogeja ja vientipresentaatioita. Työkielenä hän käytti englantia.

”Koen olevani vielä alkuvaiheessa suomen kielen oppimisessa. Työtoverit ja esihenkilöt Kouvolan Lakritsilla olivat todella mukavia ja auttoivat minua sopeutumaan suomalaiseen työkulttuuriin”, Silva kertoo.

Koulutusta vastaavan työpaikan saaminen Suomesta opintojen jälkeen tuntuu hänestä isolta haasteelta.

Olen hakenut tähän mennessä yli 500 paikkaa. Haastatteluun pääseminenkin on vaikeaa. Toivon, että suomalaisyritykset uskoisivat kansainvälisiin osaajiin ja antaisivat heille mahdollisuuden näyttää kykynsä.”

Kouvolan Lakritsi Oy:n toimitusjohtaja Santeri Nisula sanoo Silvan onnistuneen kaikissa tehtävissään kerrassaan hyvin. Kommunikointi englanniksi sujui pääosin ongelmitta.

”Eräisiin kotimaisiin asiakkaisiin liittyviä tehtäviä emme pystyneet hänelle antamaan, koska niissä olisi tarvittu suomen kieltä. Meillä on kuitenkin paljon vientiprojekteja, jotka voidaan hoitaa englanniksi.”

Viennin kasvutavoitteiden toteuttamiseksi kansainvälisiä osaajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Kouvolan Lakritsilla yritetään muovata organisaatiokulttuuria sellaiseksi, että työyhteisö voisi koostua monista eri kulttuuritaustoista tulevista ihmisistä.

Toimitusjohtaja Nisula kannustaa toisiakin yrityksiä ottamaan kansainvälisiä kykyjä rohkeasti töihin.

”Minusta on käsittämätöntä, että sillä kokemuksella, koulutuksella ja persoonalla, mikä esimerkiksi Sandun Silvalla on, töiden saaminen Suomessa voi olla niin hankalaa. Työllistymisen tiellä on selvästi muureja.”

Ennakkoluulottomasti kokeilemaan

Rekrytointikonsultti Sanna Tukiainen Kouvolan Eezyltä tuli mukaan Xamkin pilottiin siinä vaiheessa, kun siellä oli valittu puolenkymmentä kärkiehdokasta Kouvolan Lakritsin harjoittelupaikkaa hakemaan. Hänen tuellaan ulkomaiset opiskelijat harjoittelivat osaamisensa sanoittamista, tiivistämistä ja esittämistä yrityksen edustajille.

”Mietimme yhdessä, minkälaisia asioita omasta taustasta ja osaamisesta kannattaa tuoda esiin, eli mitkä seikat ovat työnantajan ja rekrytoijan näkökulmasta mielenkiintoisia.”

Lopputuloksena yksi kansainvälinen opiskelija pääsi paikalliseen yritykseen tekemään mielekkäitä työtehtäviä, jotka hyödyttivät sekä opiskelijaa että yritystä. Jokainen yksittäinen onnistuminen on arvokas ja vahvistaa myönteistä työllistymiskehitystä.

Eezy haluaa tehdä jatkossakin yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa edistääkseen muualta tulleiden opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen työelämään. Tehtävää riittää, sillä esimerkiksi Kouvolan seudulla harjoittelu- ja työpaikkoja hakevien ulkomaisten opiskelijoiden on ollut hyvin vaikea saada jalkaa oven väliin.

Tarvitsemme asennekulttuurin muutosta, rohkeutta lähteä kokeilemaan ja hakemaan hyviä käytänteitä. Ymmärrän, että yrityksissä kansainvälisten osaajien palkkaaminen voidaan kokea haastavaksi ja resurssit riittämättömiksi, mutta yhdessä löydämme varmasti hyviä ratkaisuja”, vakuuttaa Kouvolan Eezyn yrittäjä Liena Silen.

Työnteko onnistuu englanniksi jo monissa suomalaisyrityksissä. Sopimuspohjien ja muiden yritysmateriaalien kääntäminen ei ole tänä päivänä vaivalloinen operaatio. Onko edes realistista odottaa, että kansainvälinen osaaja käyttäisi valtavasti aikaa suomen opiskeluun? Suomalaisille tiiminvetäjille voitaisiin tarjota mahdollisuuksia vahvistaa englannin kielen taitoaan.

”Kun organisaatioon tulee kansainvälinen osaaja, hänet pitäisi nähdä ihmisenä, ei ulkomaalaisena tai suomea osaamattomana. Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta henkilökohtaiset kohtaamiset ja kokemukset ovat ratkaisevia muutoksentekijöitä”, Sanna Tukiainen pohtii.

Kansainväliset asiantuntijat ja työntekijät tuovat suomalaisyrityksiin osaamisensa lisäksi monimuotoisuutta ja uutta dynamiikkaa. He auttavat väestön ikääntymisen kanssa kamppailevaa Suomea pysymään kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla.

”Emme pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ilman, että saamme ja otamme ilolla vastaan kansainvälisiä osaajia. Uskon, että heillä on todella paljon annettavaa työelämällemme”, Liena Silen päättää.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan kuinka voimme auttaa sinua henkilöstötarpeissasi!